Ärsyttää. Vanhemmat kävi talolla viikonloppuna kylässä ja nyt vihdoin puhuttiin joistain tähdellisistä asioista kuten siitä että pääsisinkö minä milloin niiden puolesta asumaan yksin ( jota ne kannattaa) ja milloin sit toiselle paikkakunnalle mun kihlatun kanssa ( mitä ne ei kannata). Tästä en sen enempää perusteluja viitsisi antaa, mutta tiivistettynä yhteen virkkeeseen, niillä ei ole mitään syytä olla pitämättä hänestä, hän on hyvä ihminen. Hänen luokseen muutan kuitenkin viimeistään ensi syksynä, joten en näe mitään järkeä siinä, että olisin tässä lukiossa 1,5 jaksoa ensi syksynä ja sitten vaihtaisin. Tästä lukiosta en tahdo kirjoittaa mitään ainetta, koska inhoan tätä paikkaa, piste. Mutta olen iloinen siitä, että mun vanhemmat ei yksin päätä enää mistään, kiitos siitä kuuluu heille itselleen, sillä olen huomannut, ettei ne sossuihmiset ole aina niin sadistisia minunkaan näkökulmasta.